Suomessa järviruokoa tavataan koko rannikkoalueella aina Ahvenanmaalta Lappiin saakka sekä sisämaassa matalissa vesissä ja ojissa. Järviruoko ei ole Suomelle uusi tuttavuus ja sen on arvioitu olleen Suomessa hyötykäytössä aina esihistoriallisista ajoista lähtien. Viime vuosikymmeninä ruovikkoalueet ovat voimakkaasti lisääntyneet, kun taas rantaniittyjen määrä on pudonnut 1950-luvulla arvioidusta 60 000 hehtaarista noin 6000 hehtaariin. Järviruo´on hyötykäytölle on noussut paine keksiä ratkaisuja, sillä järviruovikoiden lisäännyttyä ovat myös ranta-alueiden umpeen kasvun ja rehevöitymisen riskit ovat kasvaneet.
Luonnon monimuotoisuus hyötyy mosaiikkimaisista ruovikkoalueista
Hyvin suunniteltu järviruo’on niitto parantaa umpeenkasvaneiden ranta-alueiden vesien tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Järviruovikoiden niiton suunnittelussa on keskeistä arvioida alueen niiton tarve ja ajoittaa niittäminen niin, että tärkeät pesimä- ja piilopaikat eivät katoaisivat lintu-, kala- ja hyönteislajeilta.
Ruovikot tarjoavat myös näkösuojaa, torjuvat eroosiota ja voivat olla tärkeitä puskurialueita maalta tulevien ravinteiden ja vesistöjen välillä. Ruovikoiden niitossa poistetaan ravinteikasta kasvimassaa ja avataan rannikkoalueita, josta hyötyvät varsinkin kahlaajalinnut ja rantaniittyjen monipuolinen kasvillisuus.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta paras ratkaisu ovat mosaiikkimaiset ruovikkoalueet, joiden toteuttaminen vaatii kokonaisvaltaista katsastusta ranta-alueista. Yksi työväline tähän suunnitteluun ovat olleet alueellisesti tehdyt ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmat, kuten vuonna 2023 valmistunut Yyterinniemen ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma (doria.fi).
Lisätietoa ranta-alueiden monikäyttösuunnittelusta vuonna 2013 julkaistussa oppaassa (ely-keskus.fi)
Kehitysaskelia järviruo´on hyödyntämisessä
Järviruokomateriaalin hyötykäyttö on tärkeää, jotta niitetty ruoko ja niihin sitoutuneet ravinteet saadaan poistettua vesistöistä. Järviruo’on hyötykäytöllä on pitkä historia varsinkin rehuna ja ruokokattojen raaka-aineina. Ruokokattojen valmistus on hiipunut varsinkin Suomessa ja järviruo’on käyttö rehuna on korvattu pitkälti pellolla kasvatetulla nurmella. Ruo’on hyötykäytön edistäminen on oleellista, jotta ruovikoiden niittäminen ja pois kuljettaminen olisi myös yrityksille ja eri toimijoille taloudellisesti kannattavaa. Myös logistiikkaketjujen ja laitteistojen kehittäminen on tärkeää, sillä ruovikot ovat usein hankalasti saavutettavia, minkä takia niitto- ja ruokomateriaalin kuljetus voi olla varsin työlästä ja näin ollen kallista. Näihin haasteisiin erinäiset hankkeet, yritykset ja oppilaitokset sekä niiden väliset yhteistyöt ovat yrittäneet löytää ratkaisuja.
Monipuolisia ja innovatiivisia ruokotuotteita on pilotoitu ja kehitetty, kuten järviruo´on hyödyntäminen juomapilleinä tai jopa tekstiilien ja kosmetiikan raaka-aineena. John Nurmisen Säätiön Rannikkoruoko -hankkeessa pilotoitiin järviruo’on käyttöä multatuotteissa ja kasvualustana turpeen korvikkeena yhteistyössä Kekkilä-BVB Oy:n, Biolan Oy:n ja Kiteen Mato ja Multa Oy:n kanssa onnistuneesti. Suomalainen sementtivalmistaja Finnsementti Oy tutki ruo´on käyttöä energialähteenä sekä poltosta syntyneen tuhkan hyödyntämistä klinkerin raaka-aineena Paraisilla vuonna 2023. Varsinais-Suomessa toimiva Rantaparturit Oy on hyödyntänyt lähialueen ruovikoiden ruokomateriaalia mm. ruokokattojen raaka-aineena sekä huussi- ja kompostikuivikkeena.
Huhtikuussa 2024 järjestetyssä BalticReed -hankkeen työpajassa Sjöutsikt Sverige AB esitteli heidän ja Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n yhteistä ruokohanketta, jossa he tutkivat järviruo’on soveltuvuutta vaihtoehtoisena rehuna varsinkin hevosille, mutta myös lehmille, lampaille sioille ja jopa vesipuhveleille. Hankkeessa kehitetystä ruokorehusta (Reed Feed) on saatu hyviä tuloksia Ruotsissa ja ruokorehun kysyntä on jopa ylittänyt tämänhetkisen tarjonnan. Ruoko on runsaskuituista ja sillä on alhaisempi energia-arvo verrattuna kilpaileviin rehuihin sekä sen sisältävät mineraalit auttavat ylläpitämään nestetasapainoa. Sjöutsikt Sverige AB on kehittänyt myös uuden Reedeco-nimisen niitto- ja keruukoneen, joka niittää murskaten ruo´on vedenpinnan yläpuolelta ja kerää ruokomateriaalin niittokoneessa oleviin säkkeihin. Reedeco- niitto- ja keruukoneelle suunnitellaan nyt jatkajaa, joka olisi tarkoitus tulevaisuudessa tuoda markkinoille.
BalticReed -hanke mukana kehittämässä ruokoarvoketjuja
Toukokuussa 2023 lähti käyntiin EU Interreg Central Baltic Programme 2021–2027 rahoittama BalticReed-hanke, jossa pyritään löytämään ratkaisuja ruokoarvoketjun haasteisiin ja tätä kautta myös parantaa Itämeren vesistön tilaa. Tarkastelussa on järviruovikon suunnittelu, siihen kohdistuva lainsäädäntö, logistiikka, haasteet sekä jatkokäytön kehittäminen. Varsinais-Suomen ELY-keskus on BalticReed-hankkeessa hankepartnerina ja suunnitteilla on Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla niittokohteita, joiden suunnittelussa on hyödynnetty alueilla tehtyjä ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmia. Työn alla on myös lainsäädäntöselvitys vesioikeudellisista haasteista järviruovikon niitoissa.
Michelle Kozlova
Koordinaattori, BalticReed-hanke
Varsinais-Suomen ELY-keskus
varsinaisely.wordpress.com 